Helsinki on mielenkiintoinen kotimaan matkakohde ympärivuotisesti. Tästä blogitekstistä esittelemme Helsingin mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ja vierailemisen arvoisia paikkoja. Koska Helsingin julkinen liikenne toimii niin sujuvasti, ehtii yhden päivän aikana helposti vierailla useammassakin kohteessa.
;)
Helsingin nähtävyyksien esittely on hyvä aloittaa komeasti Olympiastadionin muodossa.
Olympiastadionin ovet aukesivat uudelleen syksyllä 2020 laajan remontin valmistumisen jälkeen, ja stadikalla päästiinkin heti todistamaan mm. Huuhkajien vakuuttavaa menoa kohti maamme historian ensimmäistä EM-lopputurnauspaikkaa.
Olympiastadion itsessään valmistui vuonna 1938 ja sen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Nimensä mukaisesti Olympiastadion toimi kesäolympialaisten näyttämönä vuonna 1952.
Nykyään Olympiastadion toimii esimerkiksi suurten kotimaisten ja kansainvälisten urheilutapahtumien näyttämönä, jonka lisäksi stadikalla järjestetään myös ulkoilmakonsertteja. Olympiastadion toimii lisäksi jalkapallomaajoukkueidemme yhtenä kotistadioneista.
Olympiastadionin arkkitehtuurissa huomion varastaa 72 metriä korkea torni, joka on myös erinomainen paikka Helsingin kaupunkimaisemien ihailemiseen. Kulku torniin tapahtuu hissin välityksellä. Stadionin yhteydessä toimii myös kuuluisa Urheilumuseo.
Vuonna 1889 perustettu Korkeasaaren eläintarha on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista ja se pitää edelleen vahvaa asemaa etenkin Helsingin kesän yhtenä suosikeista.
Korkeasaaren eläimistö koostuu tundralta aina subtrooppisista sademetsistä tuttuihin eläimiin. Yhteensä eläinlajeja on tänä päivänä yli 150 kappaletta ja kasvilajeja eläintarhassa on yli tuhat erilaista.
Eläintarhan päivittäisen toiminnan lisäksi myös uhanalaisten eläinten suojelu on Korkeasaaressa tärkeässä asemassa. Erillinen sarvikuonotunnus opastaa vierailijoita niistä eläimistä, jotka kuuluvat eläintarhojen yhteisten suojeluohjelmien alle.
Korkeasaaresta löytyy varsinaisen eläintarhan lisäksi monia muita oheispaikkoja, joihin lukeutuvat mm. matkamuistomyymälä, erilaiset ravintolat ja kahvilat sekä mahdollisuus omien eväiden nauttimiseen erilaisilla pysähdys- ja grillauspaikoilla.
Jos puhutaan koko perheen nähtävyyksistä ja käymisen arvoisista paikoista Helsingissä, on Linnanmäen mainitsemiselta käytännössä mahdoton välttyä. Eikä kannatakaan, sillä kyllähän huvipuistosta löytyy nähtävää ja aktiviteettia vauvasta vaariin saakka.
Linnanmäen huvipuistossa perheet ovat saaneet viettää yhteistä laatuaikaa jo vuodesta 1950 alkaen. Laitteita alueelta löytyy moneen makuun ja tarjolla on jotain sekä tasaisemmasta kyydistä että rajusta menosta nauttiville. Vaikka Linnanmäelle tuodaan uusia laitteita käytännössä joka vuosi, ovat myös klassikot onnistuneet säilyttämään asemansa erittäin hyvin. Vuodesta 1951 saakka auki ollut puinen vuoristorata on esimerkiksi edelleen koko huvipuiston suosituin laite.
Vuodesta 2020 käynnissä ollut poikkeusaika on asettanut omat haasteensa myös Linnanmäelle, mutta huvipuisto on alusta alkaen panostanut nimenomaan vierailun turvallisuuteen. Laajalla alueella esimerkiksi turvavälien ylläpitäminen on sangen helppoa.
Kesästä 2022 on myös Linnanmäen osalta helppo ennakoida paluuta vanhaan normaaliin, jolloin alueen palvelut ovat auki vieläkin aktiivisemmin ja väkeä sisään saadaan ottaa jälleen aiempaa enemmän.
Mikäli arkkitehtuuri ja kulttuuri kiinnostavat, ei Helsingin keskuskirjasto Oodia kannata missään nimessä sivuuttaa Helsingin nähtävyyksiä kiertäessä. Näyttävä, kookas ja virtaviivainen rakennus sijaitsee kaiken lisäksi aivan Helsingin keskustassa sijaitsevalla Kansalaistorilla, minkä ansiosta se on erittäin helposti saavutettavissa kaikilla julkisen liikenteen välineillä.
Oodia voisi kuvailla kohtaamispaikkana, joka yhdistää monenlaisia kokemuksia. Keskuskirjastoon onkin helppo tulla hakemaan tietoa, taitoa ja erilaisia tarinoita, joiden lisäksi paikanpäälle voi olla myös vain rakennusta ihastelemaan, tunnelmasta nauttimaan tai miksipä ei myös opiskelemaan tai työskentelemään.
Kulttuurilinjalla jos jatketaan, voisi Amos Rex olla hyvää jatkumoa keskuskirjastolle. Amos Rex on vuonna 2018 avattu taidemuseo, jonka näyttelyohjelma koostuu uudesta, usein teknisellä puolella kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisiin kulttuureihin keskittyvistä näyttelyistä. Yksinkertaisesti sanottuna Amos Rexin tavoitteena on esittää kiinnostavaa ja kunnianhimoista taidetta, kuitenkin virkistävästi ja elämäniloisesti.
Tietyin väliajoin vaihtuvien näyttelyiden lisäksi esillä on myös pysyviä näyttelyitä, joista tunnetuin on Sigurd Frosteruksen jälki-impressionistinen taidekokoelma.
Amos Rexin tilat koostuvat uudenlaisista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta Lasipalatsista ja Bio Rex-nimisestä elokuvateatterista. Lasipalatsin aukion kattona toimii lisäksi erillinen kumpuileva tapahtuma-aukio.
Aiemmin Nikolainkirkkona ja Suurkirkkona tunnettu Helsingin tuomiokirkko on kulttuurinähtävyyksistä kiinnostuneille melkeinpä pakollinen vierailupaikka Helsingin matkan aikana. Kyseessä on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko, jonka suunnittelusta vastasi Carl Ludvig Engel.
Helsingin tunnetuimpiin nähtävyyksiin lukeutuva kirkko sijaitsee keskeisellä paikalla Senaatintorin laidalla Kruunuhaassa. Tuomiokirkko näyttää väritykseltään puhtaan valkoiselta, mutta todellisuudessa kirkko on maalattu yhteensä kolmella vaaleanharmaan sävyllä. Kirkon apostolipatsaat ovat myös Helsingin nähtävyyksien osalta kaikkein tunnetuimpia yksityiskohtia.
Helsingin tuomiokirkossa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä ja näistä noin puolet on normaaleina aikoina ulkomaisia turisteja.
Toinen Helsingin tunnetuista kirkoista on Temppeliaukion kirkko, jonka erikoisuutena on se, että kyseessä on kallioon louhittu. Kirkon suunnittelutöistä vastasivat Timo ja Tuomo Suomalainen. Temppeliaukion kirkko sijaitsee aivan Helsingin keskustassa, Fredrikinkadun päässä.
Erikoinen arkkitehtuuri on pääasiallinen syy sille, miksi Temppeliaukion kirkosta on muodostunut yksi Helsingin pääasiallisista matkailunähtävyyksistä. Kirkon kupoli on teräbetonipalkeilla kallion seiniin tuettu ja se on verhottu kuparinaruilla, mikä luo kirkolle erittäin näyttävän ulkokuoren. Sisäseinät ovat puolestaan rosoista kalliota ja louhoskivimuuria. Aamupäivästä valo leviää katon reunaa kiertävästä ikkunarivistöstä alttariseinämälle, jossa alttaritauluna toimii jääkauden aikainen kallionhalkeama. Temppeliaukion kirkossa mainitsemisen arvoista on myös se, että kyseessä on hyvän akustiikkansa vuoksi erittäin suosittu konserttipaikka.
Perinteisen kulttuurin ystäville voi suositella varauksetta pistäytymistä Helsingin Vanhassa kauppahallissa, joka on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta 1889 lähtien.
Kauppahallissa työskentelee edelleen päivittäin monia vakituisia yrittäjiä, joiden valikoimista löytyy esimerkiksi erilaisia juustoja, kala- ja lihatuotteita, kasviksia, hedelmiä, mausteita, kahvia ja leivonnaisia. Hallissa on lisäksi monia pienempiä ravintoloita, joista löytyy suuhunpantavaa moniin eri makuihin ja mieltymyksiin. Tätä nykyä tarjolla on myös paljon erilaisia käsityötuotteita.
Kaupunkilomien aikana olen itse tykännyt vierailla aina vanhemmissa kauppahalleissa, joissa törmää aina omanlaiseensa tunnelmaan, paikallisiin erikoisuuksiin ja miksipä ei myös monenlaisiin ihmispersooniin.
Helsingin ja oikeastaan koko Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä puhuttaessa, Suomenlinnaa on aika vaikea, jos ei jopa mahdoton ylittää tai ohittaa.
Viralliselta nimeltään Suomenlinnan merilinnoituksena tunnettu nähtävyys on kerrassaan upea ja ennen kaikkea perinteikäs vierailupaikka, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon. Merkittävää Suomenlinnassa on myös se, että kyseessä on oma kaupunginosansa Helsingissä. Alueella myös asuu noin 800 asukasta.
Nykyiseen muotoonsa Suomenlinna on asettunut monien historiallisten vaiheiden kautta ja se on toiminut vuosisatojen varrella osana Ruotsin, Venäjän ja nimensä mukaisesti myös Suomen puolustusta. Puolustautumiseen suunniteltuja muureja löytyy yhteensä kuuden kilometrin verran, tykkejä on yhteensä noin sata, jonka lisäksi alueelta löytyy yleisölle mielenkiintoisia tunneleita ja viihtyisiä puistoalueita.
Itse linnan lisäksi alueelta löytyy paljon oheistoimintaa, kuten museoita, opastettuja kierroksia alueille, ravintoloita ja monenlaisia tapahtumia moniin eri makuihin. Suomenlinnan aukioloajoista ja erilaisista opastuksista tarkemmat tiedot löytyvät Suomenlinnan omilta nettisivuilta.
Suomenlinna sijaitsee omalla saarellaan Helsingin edustalla ja helpoimmin sinne pääsee ympärivuotisesti toimivalla HSL:n lautalla, joka operoi Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä. Matka Suomenlinnaan kestää ainoastaan noin 15 minuuttia. Kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun tätä väliä kulkee myös erillinen vesibussi.
Torit kuuluvat olennaisina osina etenkin kesälomamatkojen osalta ja Helsingissä vierailulla kannattaa käydä ainakin Kauppatorilla ja Senaatintorilla.
Kauppatori on Helsingin toreista kaikkein tunnetuin ja myös kansainvälisin. Se sijaitsee Eteläsatamassa Esplanadin puiston päässä. Kauppatorin alueella on paljon erilaisia kojuja, joissa myydään perinteisten toriruokien lisäksi esimerkiksi erilaisia käsitöitä ja matkamuistoja. Sadonkorjuuaikaan torilta löytää myös paljon kotimaisia marjoja, vihanneksia ja sieniä.
Alueella on myös monenlaisia ruokapaikkoja. Talviaikaan Kauppatorilla on lisäksi erillisiä lämmitettyjä telttoja, joissa on mukava pistäytyä vaikkapa kuumalle kahville tai teelle paukkupakkasen ja kovan tuulen vallitessa.
Kauppatorilla järjestetään myös monia perinteikkäitä tapahtumia, joista yksi tunnetuimmista on lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävät silakkamarkkinat, joita on pidetty samalla paikalla aina 1700-luvulta saakka. Stadin Silakkamarkkinat onkin yksi koko maamme vanhimmista yleisötapahtumista. Joulun aikaan (27.11–22.12) alueella järjestetään puolestaan jouluiset Tuomaan markkinat.
Kauppatori toimii nähtävyyden lisäksi myös eräänlaisena lähtösatamana, sillä torilta pääsee lautalla jo aiemmin mainittuun Suomenlinnaan ympärivuotisesti. Kesäaikaan Kauppatorilta pääsee puolestaan käymään esimerkiksi Korkeasaaressa, Helsingin saaristokierroksilla tai merimatkalla Porvoossa.
Toinen ehdottomasti mainitsemisen arvoinen tori on Kauppatorin tavoin erittäin tunnettu Senaatintori, jonka ympäristöä voisi kutsua vaikkapa ainutlaatuiseksi uusklassiseksi kokonaisuudeksi. Senaatintoria hallitsee neljä C. L. Engelin (1778-1840) suunnittelemaa rakennusta: Tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Keskellä toria sijaitsee Aleksanteri II:n patsas (1894).
Jo aiemmin mainittu Helsingin Tuomiokirkko on mahdollisesti jopa koko Suomen kuvatuin ja tunnetuin rakennus. Kaupungin vanhin kivirakennus Sederholmin talo sijaitsee Senaatintorin kaakkoiskulmassa. Talossa sijaitsee tätä nykyä Kaupunginmuseo.
Senaatintori sijaitsee vilkastunnelmaisen Kauppatorin ja viihtyisän Esplanadin puiston läheisyydessä. Senaatintorin erikoisuutena on Senaatintorin Ääni. Vuodesta 2005 alkaen perinteeksi muodostunut kellokonsertti kuullaan joka päivä klo 17.49. Tietokonemusiikkiteos on eurooppalaisen kellopelin tai iltasoiton moderni versio. Ääniteos on syntynyt Helsingin tuomiokirkon urkuri, säveltäjä Harri Viitasen ja tekniikan tohtori Jyrki Alakuijalan yhteistyön tuloksena.
Helsingin monista puistoista maininnan ansaitsee tässä yhteydessä legendaarinen Esplanadi, joka on todennäköisesti Suomen kuuluisin puisto, ja samalla Helsingin keskustan vihreä sydän. Esplanadin puisto on suosittu kävelypaikka etenkin kesäaikaan ja sinne tullaan yleensä viettämään aikaa rennoissa tunnelmissa esimerkiksi musiikkia kuunnellen, esityksiä katsoen tai vaikkapa piknikistä nauttien.
Puiston paikan suunnitteli aikoinaan Helsingin pääarkkitehti Carl Ludvig Engel. Arkkitehtuuri on havaittavissa esimerkiksi puiston muodossa, joka noudattaa suoria linjoja sekä puukujineen että istutuksineen. Puistoa reunustavat molemmin puolin lehmusrivistöt, jotka muodostavat näyttävän salimaisen tilan.
Esplanadi sisältää myös monia käymisen ja näkemisen arvoisia kohteita. Puiston Kauppatorin puoleisessa päädyssä sijaitsee esimerkiksi yksi Helsingin legendaarisimmista ravintoloista: jo vuonna 1867 valmistunut Ravintola Kappeli, jonka suunnittelusta vastasi arkkitehti Hampus Dahlström.
Kappelin vastapäätä sijaitsee 1930-luvulla rakennettu Espan lava, jossa livemusiikki soi perinteisestä vapusta aina elokuun loppuun saakka. Lavan molemmin puolin on kaksi vesiallasta ja niitä koristavat, Viktor Janssonin (1886-1958) suunnittelemat, viehättävät patsaat. Ensimmäinen on nimeltään ”Aallottaria” jossa kaksi merenneitoa kisailee kalojen kanssa. Toinen patsas on nimeltään ”Hei vaan” ja siinä pieni poika leikkii kalan kanssa.
Keskellä puistoa sijaitsee kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838-1920) veistämä, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) patsas, joka oli aikoinaan Helsingin ensimmäinen julkinen muistomerkki.
Monumenteista tunnetuin lienee Jean Sibeliuksen kunniaksi muistomerkki, joka on Eila Hiltusen. Taideteos julkistettiin syyskuun 7. päivänä vuonna 1967.
Hiltusen teos on urkupillistön muotoon sommiteltu muistomerkki, joka on hitsattu teräksestä. Teoksesta löytyy yhteensä yli 600 putkea. Sibelius-monumentin vierestä löytyy lisäksi erillinen näköismuotokuva, joka on asetettu kallion kupeeseen.
Sibelius-monumentti on Helsingin suosituimpia veistoksia ja koko Suomen tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä.
Suosituista veistoksista puhuttaessa on helppo siirtyä seuraavaksi Kolmen sepän patsaaseen. Kolme seppää on Pro Helsingfors -säätiön tilaamana patsas, jonka se lahjoitti Helsingin kaupungille.
Patsaan tekijä Felix Nylund oli mukana jo Snelmannin muistomerkkikilpailussa seppäaiheisella teoksella, kun vuonna 1919 Nylund loi piirroksen, jossa kolmea seppää esittävä veistos oli sijoitettu kymmenen metriä korkean pylvään latvaan. Nämä varhaisemmat suunnitelmat eivät realisoituneet, mutta Nylund käytti alkuperäistä suunnitelmaa hyödykseen taas Kolmen sepän patsaan kohdalla.
Kolme seppää symboloi oletettavasti sekä ihmisen työtä että yhteistoimintaa. Sepissä on käytetty malleina useita eri henkilöitä. Mestarisepän kasvomallina toimi runoilija Arvid Mörne, moukarin ilmaan kohottaneen sepän mallina on toiminut puolestaan Nylundin oma nuoruusvuosien kuva ja kolmannen sepän piirteet ovat peräisin kivenhakkaaja Aku Nuutiselta, joka oli myös Nylundin tärkeä apulainen. Seppien kehojen malleina on kerrottu toimineen muurari Paavo Koskisen ja poliisi Sundströmin.
Helsingistä löytyy yhteensä kymmeniä vierailemisen arvoisia saaria, joista tunnetuin lienee Seurasaari. Seurasaari on ihanteellinen kohde esimerkiksi ulkoilua, uimista ja piknikkejä varten. Alueen eläimistöstä sekä linnut että oravat ovat tottuneet retkeileviin ihmisiin ja sympaattiset eläimet toivottavatkin kävijät lämpimästi tervetulleiksi tunnelmasta nauttimaan.
Seurasaaren omista nähtävyyksistä mainitsemisen arvoinen on ehdottomasti ulkomuseo, joka esittelee suomaisia perinteitä menneiden vuosisatojen asumisen, työnteon ja elintapojen muodossa. Kesäisin saarelta löytyy lisäksi avoinna olevia museotaloja, jotka edustavat eri maakunnille tyypillistä rakennuskulttuuria ja -ryhmiä 1600-luvun lopulta aina 1900-luvulle saakka.
Seurasaaren eteläkärjessä sijaitseva Kalevalakehto-installaatio (2010) syntyi nimensä mukaisesti Kalevalan innoittamana ja amerikkalaissuomalaisen arkkitehtiopiskelijaryhmän toimesta. Kalevalakehto on suunniteltu hiljentymistä ja rauhoittumista varten.
Saarella toimii lisäksi ravintoloita ja kahviloita, kioskeja. Alueelta löytyy lisäksi erillinen uimala, joka on tunnettu myös naturistirantana.
Helsingin nähtävyyksien luettelo on hyvä päättää uintiteemaan ja Allas Sea Poolin. Kyseessä on merikylpylä, joka sijaitsee Kauppatorin yhteydessä, mikä mahdollistaa Itämerestä nauttimisen aivan Helsingin keskeisimmillä paikoilla.
Allas Sea Pool on auki ympärivuotisesti ja se on suosittu käyntikohde sekä matkailijoille että paikallisille ihmisille. Altaiden yhteydestä löytyy yhteensä kolme saunaa, kaksi lämmintä makean veden allasta sekä merivesiallas, jonka veden lämpötila mukailee luonnollisesti meriveden lämpöä.
Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevasta VALO Hotel & Workista pääset helposti siirtymään käytännössä kaikkien Helsingin nähtävyyksien pariin julkisella liikenteellä välityksellä, omalla autolla tai miksipä ei myös polkupyörällä. Hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva hotellimme onkin oivallinen tukikohta Helsingin lomaa varten.
VALOn osalta on myös hyvä muistaa, että Suomen ensimmäinen hybridihotelli on myös nähtävyys itsessään. Meillä yhdistät työskentelyn helposti hotellilomaa varten ja yläkerrassa sijaitsevalta wellness-alueelta voit ihailla Helsingin upeaa kaupunkimaisemaa lintuperspektiivistä.
Lähteet ja aiheesta muualla: My Helsinki, Helsingin Tuomiokirkko, HAM Helsinki, Stadissa, Kotimaatutuksi (Lasten kanssa Helsingissä)
Jutun pääkuva: Juha Kalaoja, Suomenlinna, Visit Finlandin mediapankki
