Hotellisuunnittelun HIX-tapahtuman yksi teemoista oli tänä vuonna hotellien rooli tulevaisuuden työkulttuurissa. Minna Hurme oli mukana paneelikeskustelussa kertomassa näkemyksiään työn murroksesta.
Kävin toissa viikolla Lontoossa HIX eventissä (Hotel interior exhibition). Kutsu paneelikeskusteluun lähetettiin jo syyskuussa, joten kerkesin hyvin ensin jännittää ja sitten vielä valmistautua aiheeseen: ”Nomadland: How can hotels prepare for the future of work?”
Kanssani olivat keskustelemassa Paul Dare, Head of Design Morgan Lovell suunnittelutoimistosta Lontoosta ja Michelle Guss, Vice President of Hospitality Crestronilta Arizonasta, moderaattorina toimi Kristofer Thomas, Head of Content, HIX. Tarkemmat aiheet lähetettiin onneksi jo etukäteen. Ne koskivat hotellien ja työtilojen yhdistämistä, työnteon murrosta, hybridityötä, hospitality -alan murrosta sekä ilmiöitä näiden takana.
Päällimmäiseksi koko reissusta jäi hyvin yksinkertainen ja konkreettinen havainto siitä, että maailma on tosi pieni paikka. Samalla alalla olevat yritykset ja ihmiset seuraavat toistensa tekemisiä, aivan kuten itsekin teen. Mukaan tarttui myös uusia tuttavuuksia, inspiraatiota erilaisista paneelikeskusteluista ja mukava onnistumisen tunne siitä, että uskalsin poistua mukavuusalueeltani ja ottaa haasteen vastaan.
No mistä me sitten oikeasti keskustelimme? Enimmäkseen VALO Hotel & Work:istä. Oli uskomatonta nähdä, miten kiinnostuneita Lontoossa oltiin VALOn kaksoiskäyttökonseptista, sen ulottuvuuksista ja eduista liittyen vastuullisuuteen, asiakaskokemukseen ja taloudelliseen näkökulmaan.
Hybridityön mallit muuttavat edelleen maailmaa enemmän kuin ehkä osaamme ajatella. Pandemia-ajan jälkeinen elinympäristön muutos on vasta aluillaan. Voimme vain arvailla, mihin kaikkeen se pikkuhiljaa johtaa. Joustavuus, hyvinvointi, useimpien saatavilla oleva teknologia, hybridityö, palvellut arkiympäristöt, vapaa-ajan matkailun ja työnteon yhdistyminen, kohtaamiset ja yhteistyö; monenlaiset teemat kietoutuvat yhteen muutoksen ajureiksi.
Työntekemisen malleilta ja ympäristöiltä odotetaan enemmän ja enemmän palveluja ja joustavuutta. Digitalisaation ja hybridityömallien mahdollistamana usempien työnteon tavat siirtyvät lähemmäs sitä muotoa, joka työntekijän omaan arkeen parhaiten sopii, toki huomioiden yritysten omat erityispiirteet ja johtamistavat. Työntekijän mahdollisuus valita, mistä lokaatiosta tekee töitä, tulee väistämättä yleistymään ainakin suurissa kaupungeissa. Puhutaan 15 min kaupungista, jossa peruspalveluiden ja työn tulisi sijaita max 15 minuutin etäisyydellä kodista. Työympäristöitä vaaditaan palveluita, joita niissä ei aiemmin ole ollut. Työtä tehdään monista eri lokaatiosta viikon mittaan, mutta turhista neliöistä ei haluttaisi maksaa.
Lontoossa keskusteltiin samoista aiheista kuin Suomessa: Ovatko ihmiset valmiita matkustamaan tunnin matkan päähän jokaisena arkipäivänä? Minkälainen toimiston pitäisi olla, että ihmiset lähtevät liikkeelle? Voidaanko ihmisiä pakottaa toimistolle? Sekä työnantajat että työntekijät pyrkivät löytämään toimivimpia tapoja asian ratkaisemiseksi, miten molempien osapuolien haasteet saadaan sovitettua yhteen? Työnantajan pitää ratkaista johtamiseen liittyviä haasteita eikä mielellään makseta turhista neliöistä eri lokaatioissa. Työntekijä taas toivoo nykyaikaisia, monipuolisia ja viihtyisiä tiloja, palveluja ja joustavuutta. Totesimme yhdessä, että uudenlaiset hybridiympäristöt palvelevat molempien näkökulmia hyvin. Hotellin ja toimiston yhdistelmässä voidaan toimistoasiakkaille tarjota samat palvelut kuin hotelliasiakkaille lähes samoilla resursseilla. Hybridikiinteistöllä, joka palvelee useita eri asiakassegmenttejä voidaan ratkaista ainakin seuraavia haasteita:
Kun olimme keskustelleet hotellien ja toimistojen yhdistämisestä syntyvistä hyödyistä, siirryimme keskustelemaan enemmän designista. Miten voidaan ratkaista hotellien ja toimistojen erilaiset designtypologiat ja selättää asiakkaiden ennakko-odotukset liittyen eri tilatyyppeihin? Hotellien tiloilta odotetaan enemmän rentoutumista ja viihtymistä kuin taas työtiloilta energisyyttä, monipuolisuutta ja toimivuutta.
Kerroin VALOn suunnitteluprosessista. Jo alkuvaiheessa ymmärsimme, että meidän on luotava uudenlainen ympäristö, joka ei vastaa totuttuun hotellinormistoon eikä muistuta selkeästi työympäristöä, vaan on jotain siltä väliltä. Sinne väliin mahtuu toki paljon ratkaisuja ja mielipiteitä. Aluksi yritimme suunnitella enemmän hotellia, mutta ymmärsimme jossain vaiheessa, että se ei ole riittävän houkutteleva ympäristö nykyaikaiseen työhön ja kohtaamisiin. Muutaman mutkan jälkeen löysimme oikean suunnan.
Konseptin suunnitteluprosessin aikana vastuullisuus nosti päätään lisääntyvässä määrin eri yhteyksissä. Ymmärsimme, että VALOn kaltainen kaksoiskäyttökonsepti on vastuullisuuden ytimessä kiinteistöjen käyttöön liittyen. Samaan aikaan muutamat Euroopasta lähtöisin olevat hotellibrändit toivat markkinoille uusia brändejä, jotka olivat tuoreita tulkintoja modernista kohtaamisympäristöstä. Päätimme seurata näitä signaaleja. VALOn kaksoiskäyttöiset hotelli/työhuoneet poikkeavatkin monelta osin totutuista designtypologioista mm. hotellihuoneiden suhteen. Niissä yhdistyy sekä toiminnallisesti että visuaalisesti kahden eri asiakassegmentin tarpeet ja tunnelma. VALOn suunnittelun ja brändin ydinajatukseksi muodostui vastuullisuus eri muodoissaan, lisämausteenaan suomalainen selkeys, luonnon valo, runsaat detaljit, autenttisuus ja tunnelmien vaihtuminen tilasta toiseen.
Paneelikeskustelun viimeinen kysymys kuului näin: Minkälaisena näette tulevaisuuden työntekoon ja majoittumiseen liittyvät ympäristöt?
Crestronin Michelle vastasi näin: It’s like VALO.
Siihen oli hyvä lopettaa – mikä tunnelma, lämpö ja kannustus ympärilläni olikaan.