Suomenlinnan merilinnoitus

Suomenlinna, joka tunnetaan myös nimellä Viapori, on maailman suurin merilinnoitus, joka sijaitsee Helsingin edustalla. Se on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista, joka houkuttelee vuosittain satojatuhansia vierailijoita ympäri maailmaa. Tämä artikkeli käsittelee Suomenlinnan historiaa, sen merkitystä ja nykytilannetta.

0

Suomenlinnan historia

Suomenlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1748, kun Ruotsin kuningas Fredrik I antoi käskyn rakentaa linnoitus Suomenlahden suulle. Linnoituksen tarkoituksena oli suojella Ruotsin valtakunnan itärajaa Venäjän uhkaa vastaan. Suomenlinna rakennettiin vanhojen saarien päälle, jotka yhdistettiin toisiinsa täyttämällä meri maalla.

Linnoituksen suunnittelusta vastasi ruotsalainen kenraali Augustin Ehrensvärd, joka oli kokenut sotapäällikkö ja insinööri. Ehrensvärd suunnitteli Suomenlinnan vahvaksi ja monipuoliseksi linnoitukseksi, joka voisi kestää pitkään piirityksen. Suomenlinnaan rakennettiin useita linnoituselementtejä, kuten bastioneja, muureja ja torneja, jotka toimivat suojana vihollisilta. Lisäksi linnoitukseen kuului erilaisia rakennuksia, kuten kasarmeja, varastoja ja tykkitupia, joissa sotilaat asuivat ja harjoittelivat.

Suomenlinna oli valmis vuonna 1750, mutta sitä jatkettiin ja laajennettiin vielä useiden vuosikymmenien ajan. Suomenlinna oli osa Ruotsin puolustuslinjaa, joka ulottui Pohjanlahdelta Itämeren yli Suomenlahdelle. Suomenlinna oli tärkeä linnoitus Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa, ja se kesti useita piirityksiä. Vuonna 1808–1809 Suomenlinnaa piiritti Venäjän armeija, ja se joutui lopulta antautumaan. Venäjä valloitti Suomen, ja Suomenlinna siirtyi Venäjän armeijan käyttöön.

Venäjän aikana Suomenlinnaa kehitettiin edelleen sotilastukikohdaksi, ja siellä asui venäläisiä sotilaita aina vuoteen 1918 asti. Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi Venäjän vallankumouksen myötä, ja Suomenlinna siirtyi Suomen hallintaan. Suomen itsenäistyminen ja sisällissota vaikuttivat myös Suomenlinnan kohtaloon. Suomenlinnassa toimi venäläisten sotilaiden lisäksi Suomen armeijan varastoja, joihin sisällissodan aikana kohdistui hyökkäyksiä. Linnoituksen rakennuksia vaurioitui pahasti, ja osa niistä jouduttiin jopa purkamaan. Sisällissodan jälkeen Suomenlinna siirtyi taas rauhanajan käyttöön, ja siellä aloitettiin erilaisia korjaus- ja restaurointitöitä.

Toisen maailmansodan aikana Suomenlinna oli taas tärkeä sotilaskohde, ja siellä toimi Suomen merivoimien esikunta. Suomenlinnassa oli myös sotavankileirejä, joissa pidettiin muun muassa Neuvostoliiton sotavankeja. Sodan jälkeen Suomenlinna palautui jälleen rauhanajan käyttöön, ja siellä aloitettiin mittava restaurointiprojekti, jonka tavoitteena oli palauttaa linnoitus sen entiseen loistoonsa. Suomenlinnan restaurointi on edelleen käynnissä, ja se on yksi Suomen merkittävimmistä kulttuuriperintöhankkeista.

Kulttuurillinen ja historiallinen merkitys

Suomenlinna on merkittävä osa Suomen historiaa ja kulttuuriperintöä. Se on ollut tärkeä linnoitus niin Ruotsin kuin Venäjän aikana, ja se on kestänyt useita piirityksiä. Suomenlinna on myös ollut tärkeä sotilaskohde Suomen itsenäistymisen ja toisen maailmansodan aikana. Suomenlinna on nykyään suosittu matkailukohde, joka houkuttelee vuosittain satojatuhansia vierailijoita ympäri maailmaa. Linnoituksessa on paljon nähtävää ja koettavaa, kuten museoita, näyttelyitä ja opastettuja kierroksia.

Suomenlinna on myös tärkeä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Linnoitus sijaitsee kauniilla paikalla Helsingin edustalla, ja se on näkyvissä monista kaupungin näköalapaikoista. Suomenlinna on myös tärkeä osa Suomen identiteettiä ja kansallista itsetuntoa. Se symboloi Suomen historiaa, vahvuutta ja kestävyy

Kehittyminen matkakohteeksi ja nykyhetki

Aiemmin linnoituskäytössä ollut Suomenlinna siirtyi siviilihallintoon vuonna 1973. Hallinnointia ja kehittämistä silmälläpitäen opetus- ja kulttuuriministeriö perusti erillisen Suomenlinnan hoitokunnan.

Suomenlinnalle laadittiin vuonna 1974 erillinen käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena oli kehittää linnoitusta nimenomaan matkakohteena. Suunnitelman pääasiallisena lähtökohtana on ollut Suomenlinnan kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä sen kehittäminen asuinalueena ja monumenttina. Hoitokunta toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Suomenlinna sai arvoisensa tunnustuksen 1990-luvun alussa, kun merilinnoitus liitettiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1991.

Vuonna 1998 Suomenlinna saavutti komean merkkipaalun, kun Helsingissä juhlittiin merilinnoituksen 250-vuotisjuhlia. Juhlavuoden kunniaksi matkailijoille avattiin ympärivuotisesti palveleva Suomenlinnakeskus.

Suomenlinna on säilyttänyt paikkansa Suomen suosituimpien matkakohteiden joukossa ja sen kävijämäärät ovat jatkaneet kasvuaan aina näihin päiviin saakka. Tätä nykyä Suomenlinnassa vierailee vuosittain jo noin miljoonaan henkilöä, mikä on määränä lähestulkoon sama kuin Linnanmäellä.

Suositun matkakohteen lisäksi Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista, joka toimii noin 800 asukkaan kotina sekä noin 400 ihmisen työpaikkana.

Suomenlinna vetää puoleensa matkailijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Moni matkailija vierailee saarella kesäisin, jolloin Helsingin saaristo onkin ehdottomasti parhaimmillaan. Talvikauden vierailijamäärät ovat kuitenkin olleet koko ajan kasvussa.

Suomenlinna on Helsingissä vierailevalle matkailijalle sekä paikalliselle väestölle erittäin helppo päiväkohde, jonne pääsee ympärivuotisesti HSL:n lautalla.

Suomenlinnassa vieraileminen on myös kustannustehokasta, sillä merilinnakkeeseen ei tarvitse ostaa erillistä lippua, vaan historialliseen matkakohteeseen pääsee tutustumaan samalla hinnalla, jonka paikan päälle pääseminen vaatii.

Opastetut kierrokset

Paras tapa tutustua Suomenlinnan vaiheisiin, on osallistua opastetulle kävelykierrokselle.

Opastetulla kävely­kierroksella kuljetaan historiallisilla paikoilla pääosin Susisaaren ja Kustaanmiekan alueella ja kuullaan linnoituksen kiehtovasta menneisyydestä.

Kierroksella tutustutaan muun muassa Suureen linnanpihaan ja aikoinaan maailman suurimpiin kuuluneeseen kuivatelakkaan.

Suomenlinnassa on mahdollista järjestää myös erillisiä ryhmävierailuja.

Kahvilat ja museot

Suomenlinnasta löytyy kulttuurin ja historian lisäksi monia ravintoloita ja kahviloita, jotka toimivat viihtyisinä tauko- ja pysähdyspaikkoina.

Valinnanvaraa on pienistä idyllisistä kahviloista ja lounaspaikoista gourmet-tason illallis­ravintoloihin.

Kaikki Suomenlinnan kahvilat ja ravintolat ovat avoinna läpi koko kesäkauden ja vilkastuneen talvimatkailun myötä moni näistä palvelee asiakkaitaan myös talvella.  Linnoituksessa toimii myös oma panimo.

Suomenlinnassa on lisäksi yhteensä kuusi museota, jotka sijaitsevat eri puolilla linnoitusta. Liput museoihin ostetaan kustakin toimipisteestä erikseen, jonka lisäksi kaikkiin museoihin kelpaa myös Museokortti.

Lista Suomenlinnan museoista:

  • Suomenlinna-museo
  • Ehrensvärd-museo
  • Sotamuseon maneesi
  • Sukellusvene Vesikko
  • Suomenlinnan lelumuseo
  • Tullimuseo

Muut nähtävyydet Suomenlinnassa

Suomenlinnan sisältä löytyy lukuisia yksittäisiä nähtävyyksiä, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua saarivierailun aikana. Tunnetuimpia alueelta löytyviä nähtävyyksiä ovat:

  • Kuninkaanportti
  • Suuri linnanpiha
  • Telakka
  • Suomenlinnan kirkko
  • Rantakasarmi
  • Bastioni Zander
  • Sotavankileirin muistopaikka

Lautat ja vesibussit Suomenlinnaan

Suomenlinnaan pääsee kaikkein helpoiten lautalla. Lauttaliikenne kulkee Helsingin Kauppatorin ja merilinnoituksen välillä ympärivuotisesti. Lauttojen liikennöinnistä vastaa Helsingin seudun liikenne (HSL).

Vuoden- ja vuorokauden­ajasta riippuen lauttoja kulkee 1-4 kertaa tunnissa aamusta yöhön. Lauttamatka on verrattaen lyhyt, sillä se kestää vain noin 15 minuuttia.

Kauppatorilta lautta lähtee torin itälaidalta, Presidentin­linnan kohdalta. Suomenlinnassa lautan lähtö- ja saapumispaikka on Ison Mustasaaren päälaiturissa, joka sijaitsee merilinnoituksen pohjoisella rannalla.

Suomenlinnan lautat ovat osa Helsingin julkista kaupunki­liikennettä. Tämän ansiosta lautan kyytiin pääsee kaikilla HSL:n lipputyypeillä. Mikäli sinulta siis löytyy voimassa oleva HSL-lippu (AB, ABC tai ABCD), voi tätä lippua käyttää myös lauttakyytiin. Suomenlinna sijaitsee HSL:n lippuvyöhykkeellä A.

Suomenlinnaan vieville lautoille voi hankkia myös kertalippuja. Kertaliput voi ostaa etukäteen esimerkiksi lähtölaiturin lippu­automaatista tai HSL:n sovelluksen kautta. Kesäisin lippuja myydään lisäksi Kauppatorin lautta­terminaalin myyntipisteessä. Huomioithan, että lipun voimassaoloaika alkaa ostohetkestä.

Toinen pääasiallinen saapumistapa on vesibussi. Liikennöinnistä Suomenlinnaan ja Lonnan saarelle vastaa FRS Finland Oy. Vesibussi liikennöi linnoituksen ja Kauppatorin väliä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Yhdensuuntainen matka kestää noin 20 minuuttia.

Varaa hotellimajoitus:

Lomailetko Helsingissä ja aiot tutustua myös Suomenlinnaan. Varaa hyvien kulkuyhteyksien varrella oleva ja monipuolisin palveluin varustettu hotellimajoitus VALO Hotellista Helsingin Ruskeasuolla.

Tulo
Päivämäärä
26
Lähtö
Päivämäärä
Huoneita
Yhteensä
huone
aikuinen
lasta
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Lisää huone
Onko sinulla varauskoodi?
Hae huoneet
Tekemistä pariskunnalle

HOTELLIYÖ HELSINGISSÄ

VALOn hotelliyöt parhaaseen hintaan!

Hyödynnä VALOn upea hotellitarjous! Varaamalla hotelliyöt koodilla PROVALO24, saat nyt 10% alennuksen hotelliöistä. Istahda hirsisaunan löylyihin ja nuku virkistävät unet kotoisassa hotellissa Keskuspuiston vieressä!

Työmatka-läppäri-huone-mies-valohotelwork-vaaka

HOTELLIYÖT PARHAASEEN HINTAAN

10 % alennus VALO web appissa*

Nyt kannattaa rekisteröityä VALO web appiin! Hyödynnä 10 % hotelliale, nappaa tarjoukset ravintolaamme ja tutustumispäivä työtiloihimme.

Missä majoittua?

Hotellitarjous 1.10.-31.10.2024

Syyslomaviikot VALOssa

Varaa ihana syysloma koko perheelle VALO Hotel & Work Helsingissä keskuspuiston kupeessa!

Lähteet: My Helsinki, Suomenlinnan viralliset sivut
Jutun pääkuva: Juha Kalaoja, Suomenlinna, Visit Finlandin mediapankki