Korkeasaari (Korkeasaaren eläintarha)

Vuonna 1889 perustettu Korkeasaaren eläintarha, eli lyhyemmin vain Korkeasaari, on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista. Korkeasaaressa tapaat eläimiä tundralta aina trooppisiin sademetsiin saakka. Eläinlajeja on yhteensä yli 150, jonka lisäksi saarelta löytyy lähemmäs tuhat eri kasvilajiketta.

0

Korkeasaaren historia

Eläintarha perustettiin 1800-luvun lopulla Korkeasaaren kalliopitoiselle saarelle. Eläintarhan tarkoituksena oli luoda ylentävää ajanvietettä ja samalla sivistää sekä opettaa eläinpuistossa vierailevia ihmisiä.

Työt Korkeasaaren eläintarhan perustamista varten alkoivat 1890-luvun alkupuolella, jolloin saari vuokrattiin Helsingin Anniskeluyhtiön käyttöön. Saarelle rakennettiin ensiksi muita rakennuksia, joihin kuului mm. vielä tänä päivänäkin toimiva Ravintola Pukki, joka valmistui vuonna 1884.

Seuraavina vuosina saarelle valmistui koristeellinen laivamatkustajien odotushuone sekä puutarhurin asunto. Saarelle perustettiin lisäksi erillinen kasvitarha ja kivinäyttely, jotka oli suunniteltu opetustarkoituksiin. Sijaitsipa saarella noina aikoina myös keilailurata.

Eläintarhan perustamista mietittiin aluksi myös Helsingin Alppilaan, jossa sijaitsee nykyään Eläintarha-niminen puistoalue. Alppilan eläintarhahanke kuitenkin hylättiin Helsingin Kaupunginvaltuustossa, ja niinpä eläintarha pystytettiin sille alunperin suunniteltuun paikkaan Korkeasaareen.

Korkeasaaren ensimmäisiä eläinasukkaita olivat karhut nimeltään Misha ja Masha, jotka oli saatu lahjoituksena vuotta ennen eläintarhan avaamista.

Lahjoituksina saadut eläimet olivat muutenkin Korkeasaaren alkutaipaleella tärkeässä roolissa, sillä eläimiä pyydystettiin ja myytiin tuolloin huomattavasti nykyisempää enemmän.

Ensimmäisten vuosien yksi merkittävistä eläinasukeista oli nuori jääkarhu Finke, joka saapui Korkeasaareen vuonna 1890. Seuraavana vuonna Korkeasaaren länsirantaan kohosikin erillinen jääkarhulinna. Myös kivestä rakennetut karhulinnat valmistuivat seuraavien vuosien aikana.

Korkeasaaren eläintarhan tarkoituksena oli alkuun keskittyä nimenomaan Pohjoisen pallonpuoliskon eläinlajeihin, mutta myös trooppisia eläimä oltiin valmiita vastaanottamaan, mikäli niille vain sattui löytymään tilaa. Laivojen kyydissä saapuneet apinat ja papukaijat olivat eläintarhan ensimmäisinä vuosina hyvin yleisiä lahjoituksia.

Lahjoitukset eivät rajoittuneet pelkästään eläimiin, vaan esimerkiksi Ravintola Pukki sai arvoisensa symbolin pronssisesta vuohipatsaasta, joka oli hankittu Pariisin maailmannäyttelystä samana vuonna kuin itse eläintarha avattiin.

Kohti nykyaikaa

Helsingin Anniskeluyhtiö joutui luopumaan Korkeasaaren omistuksesta vuonna 1919 kieltolain voimaan tulemisen jälkeen. Eläintarha siirtyi tämän jälkeen Helsingin kaupungin haltuun ja alue omistettiin samalla pelkästään eläintarhatoimintaa varten.

Seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä alueelle kohosi useita tunnettuja rakennuksia ja alueita: nykyinen Apinalinna, joka rakennettiin alunperin leijonia varten, vuonna 1952 valmistunut ja edelleen käytössä oleva Karhulinna ja tarhan 75-vuotisjuhlan kunniaksi 1960-luvulla avattu Kissalaakso.

Laajentumisensa lisäksi Korkeasaari niitti noina aikoina mainetta myös lumileopardien kasvattajana. Noihin aikoihin lumileopardipentueen syntyminen ja pentujen selviytyminen olivat nimittäin varsin harvinaisia tapauksia.

Eläintarhan ympärivuotinen auki pitäminen mahdollistui viimein vuonna 1974, jolloin Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille saatiin siltayhteys.

Tätä seuranneena vuosikymmenenä Kissalaakso sai peruskorjauksen ja Amazonia- ja Borelia-talot valmistuivat. 1980-luvulla nähtiin myös – ainakin toistaiseksi – Korkeasaaren viimeiset jääkarhut.

Vuoden 2018 alusta Korkeasaaren eläintarhan hallintomuoto vaihtui Helsingin kaupungin virastosta yleishyödylliselle säätiölle. Säätiönä toimiessaan Korkeasaari pystyi osallistumaan huomattavasti aiempaa laajemmin kansainväliseen yhteistyöhön ja lajiensuojeluun.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö ei tavoittele taloudellista voittoa, ja Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.

Eläinlajit ja eläintalot

Korkeasaari toimii reilun 150 eri eläinlajin ja noin 1500 eläinyksilön kotipaikkana. Vaikka eläintarhan piti alunperin keskittyä nimenomaan pohjoiselta pallonpuoliskolta löytyviin eläimiin, on muutos tässä suhteessa ollut valtava. Korkeasaaresta löytyy nimittäin tätä nykyä eläinlajeja arktisilta alueilta aina trooppisten sademetsien asukkeihin asti.

Korkeasaaressa on luonnollisesti myös eri ilmastoihin useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja ja -alueita.

Isot kissapedot asuttavat edelleen jo aiemmin mainittua Kissalaaksoa, joka valmistui vuonna 1964. Korkeasaaren leijonat asuivat alun perin vuonna 1936 rakennetussa Leijonalinnassa, joka on sittemmin remontoitu ja siirretty berberiapinoiden käyttöön ja nimetty Apinalinnaksi.

Lintujen ja pienten nisäkkäiden kotina toimii puolestaan vuonna 1995 valmistunut Borelia-talo.

Korkeasaaren trooppisemmat lajit elävät puolestaan osuvasti Amazonia-talossa, joka pitää sisällään mm. liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, kaloja, sammakoita, pieniä apinoita ja papukaijoja.

Säiden salliessa linnut ja apinat ovat esillä yleisölle erillisissä ulkotarhoissa.

Afrikasta ja Aasiasta tutuille eläinlajeille rakennettu Africasia avattiin kesällä 2002. Se rakennettiin Suomen silloisen presidentin Martti Ahtisaaren vierailtua Etelä-Afrikan kansallisessa eläintarhassa, josta Korkeasaari sai lahjoituksena sekä eläimiä että kasveja. Africasian asukkaita ovat kääpiömangustit, matelijat, sammakot, hyönteiset, hämähäkit ja linnut. Kaikki lajit ovat lähtöisin Afrikan savanneilta ja aasialaisista sademetsistä.

Korkeasaaren uusin eläintalo on vuonna 2016 avattu Hämärätalo, joka on omistettu hämäräaktiivisille lajeille. Vuonna 2017 valmistuneella Korp-alueella esillä ovat kotimaisista eläinlajeista mm. metsäpeura ja ahma.

Saapuminen Korkeasaareen

Korkeasaaren perustamisen aikaan saarelle pääsi ainoastaan höyrylaivalla. Liikenneyhteydet ovat kuitenkin monipuolistuneet merkittävästi ja tänä päivänä saareen pääsee kulkemaan helposti sekä omilla kulkuvälineillä että julkisen liikenteen avulla.

Metrolla Kalasatamaan: Kalasataman metroasemalta on Korkeasaareen noin kilometrin kävelymatka. Korkeasaareen opasteina toimivat vihreät betonikilpikonnat, jotka johdattavat Isoisänsillan kautta perille eläintarhaan.

Bussilla 16 Rautatientorilta: Bussi 16 Rautatientorilta (lähtee laiturilta 17) Korkeasaaren lipunmyynnin eteen liikennöi yleensä 20 minuutin välein. Bussi voi vilkkaampina aikoina olla ruuhkainen.

Bussilla 50 tai 59 Pasilan juna-asemalta: Bussit 50 Maunulasta ja 59 Pajamäestä ajavat Pasilan juna-aseman kautta Kalasatamaan Koksikadun päätepysäkille, josta on noin kilometrin pituinen kävelymatka Isoisänsillan yli Mustikkamaan lipunmyyntiin. Poispäin lähtiessä lähin lähtöpaikka on Polariksenkadun pysäkki, joka on lähempänä Isoisänsiltaa.

Vesibussilla: Vesibussi Korkeasaareen liikennöi Kauppatorilta päivittäin kesäkuun alusta elokuun loppuun. Vesibussi operoi lisäksi touko- ja syyskuun aikana viikonloppuisin. Matka Korkeasaareen kestää noin 20 minuuttia ja vesibussi liikennöi molempiin suuntiin kerran tunnissa. Lähtö Kauppatorilta tapahtuu tasalta ja paluumatka Korkeasaaresta lähtee puolelta. Vesibussit ovat esteettömiä ja liikennöinnistä vastaa JT-Line.

Liput

Korkeasaareen voi ostaa sekä yksittäisiä pääsylippuja että vuosikortteja, jotka ovat myynnissä ympärivuotisesti sekä paikan päältä löytyvässä lipunmyynnissä että verkkokaupassa.

Verkkokaupasta ostetut ennakkoliput ovat voimassa kolme kuukautta (90 vrk) ostopäivästä eteenpäin. Mustikkamaan lipunmyyntipisteeltä voi lisäksi ostaa pääsylippuja lahjaksi. Lahjaksi ostetut liput ovat voimassa aina kyseisen vuoden loppuun. Myös vuosikortin voi halutessaan ostaa lahjaksi.

Lippujen hinnat vuonna 2022:

Lippujen hinnoissa ensiksi mainittuna on verkkokaupasta etukäteen ostettu lippu, toisena lipunmyynnistä ostettu lippu ja kolmantena kello 16 jälkeen myytävät iltaliput.

  • Aikuinen 20 € 21 € 16 €
  • Lapsi 4-17 v. 13 € 14 € 10 €
  • Lapsi 0-3 v. – 0 € 0 €
  • Opiskelija, eläkeläinen 15 € 16 € 12 €
  • Kimppalippu 66 € 70 € 52 €

Vuosikortit

  • Aikuinen 50€
  • Lapsi (4-17v) 20€
  • Opiskelija, eläkeläinen 30€

Aukioloajat

Korkeasaari on auki vuoden jokaisena päivänä ja pääsääntöisesti eläintarha aukeaa aina kello kymmeneltä ja menee kiinni aikavälillä 16-20.

Kesäkuukausina (kesäkuu – elokuu) Korkeasaari on auki kello 20 saakka. Touko- ja syyskuussa eläintarha on avoinna kello 18 saakka ja muina kuukausina pääsääntöisesti kello 16 asti.

Aukioloajoissa huomioitavia ovat kuitenkin erilaiset juhlapyhät, joiden aikoina noudatetaan usein poikkeuksellisia aukioloaikoja. Tarkemmat tiedot aukioloajoista löydät Korkeasaaren nettisivuilta.

Korkeasaaren eläintensuojelutyö

Eläintarhatoiminnan lisäksi Korkeasaarella on tärkeä rooli kansainvälisessä eläintensuojelutyössä. Suojelutyöhön liittyviin seikkoihin voit tutustua tarkemmin Korkeasaaren omilla nettisivuilla.

Varaa hotellimajoitus:

Lomailetko Helsingissä ja aiot tutustua myös Korkeasaareen. Varaa hyvien kulkuyhteyksien varrella oleva ja monipuolisin palveluin varustettu hotellimajoitus VALO Hotellista Helsingin Ruskeasuolla.

Tulo
Päivämäärä
26
Lähtö
Päivämäärä
Huoneita
Yhteensä
huone
aikuinen
lasta
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Aikuisia
Lapsia
Lisää huone
Onko sinulla varauskoodi?
Hae huoneet
Linnanmäen huvipuisto

Kesän 2022 majoituspaketit lapsiperheille

Kesän hotellitarjoukset lapsiperheille

VALO Hotellin kesän majoituspaketit lapsiperheille ovat täällä! Kesällä 2022 löydät meiltä kolme majoituspakettia: VALO x Linnanmäki-, VALO x Serena- ja Super Summer-paketin. Varaa kampanjakoodilla PROHUVI ja valitse sopiva vaihtoehto edulliseen pakettihintaan.

Made by Choicen valmistamat VALO lounge-tuolit VALO Hotel & Workin valopihalla

VALO x Made by Choice majoituskampanja

Yövy VALOssa & lunasta lahjakortti VALO Lounge -tuoliin

Yövy kauniisti VALOssa Comfort tai Deluxe huoneessa ja lunasta 200 € lahjakortti Made by Choicen verkkokauppaan VALO Lounge -tuoliin.

Lähteet: Korkeasaari
Jutun pääkuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha